hpotsa
plokiotsake
harraskuun ploki
timmikuun ploki hulmukuun ploki maaniskuun ploki puhtikuun ploki dokukuun ploki klesakuun ploki rakakuun ploki ilokuun ploki shyyskuun ploki mokakuun ploki harraskuun ploki joulukuun ploki

- HARRASKUUN PLOGI : MATKAKERTOMUKSIA 2 -

Ensin on Marco Polo ja Kolumbus. Sitten tulee Kapteeni Cook. Sen jälkeen Indiana Jones. Sen jälkeen tulee pitkä väli, jonka jälkeen pari väliä lisää ja sitten tulee tutkimusmatkailija A-P Paskiainen. Tutkimusmatkailija P-A Paskiaisen henkeäsalpaava matkakertomus Kainuuseen jatkuu:

2.LUKU: HIRMUKISSA

Kuinka kauan olimme tehneet matkaa tavarajunan härkävaunussa on vaikea sanoa. Aika on suhteellinen käsite avaruudessa ja Kainuussa. Joka tapauksessa junan hiljentäessä vauhtiaan eräässä ylämäessä, komensi kapteeni Hassinen meitä hyppäämään junasta pois.
juna
Junan kadottua näköpiiristä päätimme luopua hobopuvuistamme ja pukeutua säädyllisempiin asuihin. Minä tavanomaiseen tutkimusmatkailijan pukuuni, kapteeni Hassinen käytännölliseen päällystön univormuun ja monimiljönääri Kalle Wahlroos olosuhteisiin nähden ehkä hieman liiottelevasti italialaisiin käsintehtyihin kävelykenkiin, kashmirvillaista valmistettuun Diego Armandon pukuun ja virkattuun grenadiinisilkkiseen kravattiin. Kapteeni tutkaili hetken karttojaan, osoitti sitten kädellään pohjoiseen.
- Tuon lettosuon yli oikaisemalla pääsemme Peräsuvannon kylään. Matkaa sinne tekee noin kymmenen kilometriä, hän sanoi. Nyökkäilimme hyväksyvästi, vaikka multimiljöönääri tiiraili hyllyvää rämeikköä hieman karsaasti. Tehdessämme vaivalloista matkaa upottavan suon yli, kapteeni Hassinen selosti jatkosuunnitelmiaan.
-  Voisimme yrittää palkata kylästä jonkinlaisen oppaan ja ehkä muutaman kantajan tavaroillemme. Tosin se voi tuottaa hieman haastetta.
- Kuinka niin, ihmettelin.
- Kainuulaiset ovat tunnetusti umpimielistä ja työtä vieroksuvaa kansaa. Paikalliset sananlaskut eivät ole kaukana totuudesta. Kysyin mitä sananlaskuja kapteeni tarkoitti.
- No esimerkiksi: Työ on tervan juontia. Tai: Uni ja ruoka maistuu, työ on kuin tervaa. Ja: Mitä tee, tee se tervan kanssa.
- Ymmärrän, sanoin vakavana.
Muutama tunnin rämmittyämme tulimme Peräsuvannon kylään. Kapteeni Hassinen pysäytti kylän pääraittia laahustavan lyhyenlännän ukkopahasen ja kysyi oliko kylässä hotellia tai motellia tai jotakin muuta majoituspaikkaa. Ukko murahti jotakin epämääräistä ja osoitti pään nyökkäyksellä bensa-asemalta näyttävää rakennusta. Oven kuluneessa kyltissä luki "Hellin Huoltamo".
huoltamo
Astuimme sisään ja tulimme jonkinlaiseen kuppilaan, jossa joukko paikallisia istui pöydissä hartaina kuin kirkossa olutkolpakot edessään.
- Päevää, kapteeni sanoi saamatta mitään vastausta. Jatkoimme matkaa tiskille. Sen takana jakkaralla istui tupakkaa polttava ja jotain naistenlehteä selaileva yrmeältä vaikuttava tanakka naisihminen. Ilmeisesti itse huoltamon Helli.
- Ehtoota tuota, löytysköhän tieltä kortteeria eli jollasia nukkuuksia tahi makkuuksia meikäläisille, kapteeni yritti tapailla paikallisella kielellä.
- Tuolla huoltamon perällä on yks huone, Helli vastasi nostamatta katsettaan lehdestä.
- Se soppii, kapteeni ilmoitti ja vinkkasi meitä seuraamaan häntä.
Ehdittyämme jonkin matkan päähän, Helli huusi peräämme:
- Lappapuuro ja pöönävelli kuuluu hintaan. Mutta ei tööpeli!
Päästyämme huoneeseemme, joka vaikutti enemmän joltain varastolta kuin hotellisviitiltä uskasin kysyä kapteenilta mitä emäntä oli oikein huutanut peräämme. Jotain kirouksiako?
- Että aamiainen ja kahvi kuuluu huoneen hintaan, mutta olut ei, kapteeni Hassinen totesi rauhoittelevasti.
Siistiydyttyämme hieman päätimme lähteä tutustumaan kylään ja varsinkin tekemään tiedusteluja matkaa varten. Mutta tämä jälkimmäinen asia osoittautui täysin mahdottomaksi, sillä vaikka kapteeni Hassinen yritti kuinka udella asioita paikallisella kielellä, saimme vastauksiksi vai olankohautuksia ja ympäripyöreitä tokaisuja, kuten: van nii, nii kaet, ka nii ja nii van.
korpikansa
- Jotakin outoa tässä on, kapteeni Hassinen sanoi mietteliäänä palattuamme takaisin huoneeseemme.-  Totta on kyllä, että kainuun korpikansa on umpimielistä sakkia. Mutta tässä on kyllä jotakin muutakin. Tuolla huoltamon kuppilassakin istuva porukka. Tuijottavat vain apaattisesti edessään olevaa oluttuoppia.
- Totta ,myönsin kapteeni olevan oikeassa. - Mutta mistä voi olla kyse?
- Siitä asiasta on otettava selvää heti huomenna, kapteeni Hassinen totesi päättäväisesti ja kävi nukkumaan.
Heti seuraavana aamuna lappapuurot syötyämme kapteeni kävi toimeen. Hän marssi kylän osuuskaupan pihalla norkoilevien pikkupoikien luokse ja sanoi näille:
- Mitteepä pojankoltiaiset. Maistuskos makejaeset ja lemukkajuomat.
Pojat olivat hiljaa, mutta nyökkäilivät kuitenkin innoissaan. Kapteeni otti lompakkonsa esiin ja kaivoi muutaman kolikon kouraansa.
- Tässä olis hilikku jokaisella pojalle. Saatte ne, jos vastaatte pariin kysymykseen.
Hetken emmittyään pojat nyökkäsivät hyväksyvästi.
- Onko jokin asia mikä pelottaa kyläläisiä? Kapteeni kysyi ja katsoi tutkivasti jokaista poikaa vuoronperään silmiin.
- Juu, pojat vastasivat yhteen ääneen.
- Ja mikä se on?
Pojat laskivat katseensa maahan. Lopulta pojista pienin vastasi hiljaa:
- Hirmukissa.
- Hirmukissa, kapteeni toisti. Ja lapset nyökkäilivät. Kapteeni antoi kolikot pojille ja kääntyi puoleemme sanoen:
- Jotakin tälläista arvelinkin. Aikoinani kun vietin muutaman vuoden Intiassa, oli siellä samanlainen tapaus. Erästä kylää piti pelon vallassa kylän liepeillä hiiviskelevä kissapeto.
- Eli jossain tuolla kyläläisiä vaani jokin hirvittävä hirmukissa, kakistelin ja osoitin kädelläni kylää ympäröivää metsää.
- Täsmälleen! Kapteeni totesi ja hieroi käsiään.
- Ei kuullosta hyvältä, parahdin epätoivoisena.
- Päinvastoin, kapteeni huudahti innostuneena. - Kun nappaamme kissahirmun, voitamme kyläläisten luottamuksen puolellemme.
-  Mutta miten, tiedustelin.
- Samalla tavalla kuin tein sen Intiassa. Tulkaa, mennään jututttamaan kuppilassa istuskelevia miehiä.
Pian kapteeni Hassinen oli kertonut kuppilan miehille nerokkaasta suunnitelmastaan. Se oli seuraavanlainen: Kylän lapset puetaan jänisasuihin.
lapset
Lapset viedään niitylle hyppelemään ja huokuttelemaan hirmukissa paikalle. Niityn ympärille kokoontuneiden miesten pitää vain odottaa pyssyt kourissaan ja ampua se kun hirmukissa ilmestyy paikalle. Heti illan hämärtyessä kapteenin briljantti suunnitelma laitettiin toteen. Lauma pupujusseiksi pukeutuneita lapsia pelmahti niitylle pomppimaan ja parikymmentä miestä kävi asemiinsa odottamaan. Ja ennenkuin oli kulunut kahtakaan tuntia, hirmukissa säntäsi paikalle miukuen ja maukuen. Kuului kahdenkymmenen aseen hirveä yhteislaukaus ja hirmukissa kellisti tantereelle.
kaato
 Riemusaatossa kuljetettiin kauhea hirmukissan raato kylään ja kapteeni Hassista ylistettiin vuolaasti. Kapteeni päätti käyttää otollista tilannetta hyväkseen.
saalis
- Niin, arvoisa kaenuun väki. Kuten tietänette, olen yrittänyt teiltä tiedustella erinäisiä asioita sekä palkata kylästä meille jonkinlaista matkaopasta ja kenties jonkinlaisia apumiehiä kantajiksi. Miesten ilo sammui ja vaivautuneina he alkoivat pälyillä kuka minnekin.
- Nii ka nii, van ku olis tuo veneen tervaus, sanoi yksi.
- Van niin ka niin, van tervata pitäs noi heinäseipäätkin, totesi toinen.
Nii van, mumisivat muutkin. - Van tervata pitäs.
Silloin joukon keskeltä toisia päätä lyhempi mies astui esiin ja kakisti kurkkuaan:
- Khröm, tämähän assiaihan kuuluu nyt miulle. Minnee oun M´Patka ja mie jouan alkaa vänkäriksi eli eräoppaaksi ja tavaroitten völjääjäksi.
mpatka
Kapteeni tarkasteli miestä hetken ja kysyi sitten:
- Ja tiedätte paikat Tissikukkulat ja Tussulaakso?
- Kyllä ne tissit ja tussut tiietään, M´Patka vastasi ja iski silmää.
- Selvä, tuohon käteen, kapteeni sanoi ja ojensi kätensä.
- Piä käspäeväs, M´Patka ilmoitti ja heitti tavaramme olalleen. - Ei laklatella juotavia, vaa aletaa leppasta etiäpäin!
Vilkuilimme hetken toisiamme ja kiiruhdimme sitten M´Patkan perään. Ja niin jäi Peräsuvannon kylä taaksemme merkillisen M´Patkan marssiessa päättäväisesti edellämme ja meidän kolmen muun matkanmiehen yrittäessä pysyä perässä ja M´Patkan hyräillessä hiljalleen:
Meidänpä vapautta vaarat on nää,
meidän on laulua lahtien pää.
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.
Taival lie hankala – olkoon vaan.
Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan.

Tutkimusmatkailija A-P Paskiasen matkakertomus jatkuu ensi vuoden puolella...

armaspotret
A-P Paskiainen
Tutkimusmatkailija
 Armaksen Plokiarkisto:
timmikuun ploki hulmukuun ploki maaniskuun ploki puhtikuun ploki dokukuun ploki klesakuun ploki rakakuun ploki ilokuun ploki shyyskuun ploki mokakuun ploki harraskuun ploki joulukuun ploki


h albumit
HEMMO P
ALBUMIT

punakirja
PUNAINEN
KIRJA

ploki
PASKIAISEN
PLOKI

juttu
PASKIAISEN
JUTTULOORA

räyhä
ALIK.
RÄYHÄLÄ

touho
ARMAS-SEDÄN
TOUHUTARHA

muut
MUUT
MUUT



hemmopaskiainen AVE